Rakennuksen hiilijalanjälki – ilmastoselvitys ja raja-arvot 2026

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki muuttui lakisääteiseksi 1.1.2026: rakentamislain mukainen ilmastoselvitys ja hiilijalanjäljen raja-arvot koskevat vuoden 2026 alusta alkaen jätettyjä rakentamislupahakemuksia. Omakotitalorakentajaa velvoite ei kuitenkaan koske – pientalot vapautettiin lain viimeistelyvaiheessa sekä ilmastoselvityksestä että raja-arvoista.

Muutos on iso. Tähän asti sääntely on katsonut lähinnä käytön aikaista energiankulutusta E-luvun kautta; ilmastoselvitys laajentaa tarkastelun koko elinkaareen, jolloin myös materiaalivalintojen päästöt tulevat sääntelyn piiriin. E-luku ei katoa – energiatehokkuusvaatimukset ja ilmastoselvitys kulkevat rinnakkain omina asiakirjoinaan.

Keitä ilmastoselvitys koskee?

Velvoitteen piirissä ovat:

• uudet rivitalot ja asuinkerrostalot
• toimisto-, liike-, opetus- ja hoitorakennukset sekä sairaalat
• varasto-, liikenne-, uima- ja jäähallit, joiden pinta-ala on yli 1 000 m².

Vapautettuja ovat omakotitalot ja muut pientalot, alle 30 m²:n rakennukset sekä korjaus-, muutos- ja laajennushankkeet. Halliraja on olennainen: yli 1 000 m²:n uusi halli kuuluu velvoitteen piiriin, pienemmät eivät. Iso konehalli tai maneesi ylittää rajan helposti, joten tarkista pinta-ala jo luonnosvaiheessa.

Mitä ilmastoselvitys sisältää?

Selvitys kattaa rakennuksen koko elinkaaren: materiaalien valmistuksen, kuljetukset, rakentamisen, käytön ja kunnossapidon sekä purkamisen ja kierrätyksen. Laskenta tehdään ympäristöministeriön menetelmällä, ja rakennustuotteiden päästötiedot otetaan Suomen ympäristökeskuksen co2data.fi-tietokannasta. Tulos ilmoitetaan pinta-alaan ja vuosiin suhteutettuna (kgCO2e/(m²·a)), mikä mahdollistaa rakennusten vertailun.

Aikataulu jakautuu kahtia: lupavaiheessa laaditaan rakennustuoteluettelo – termi korvasi lakimuutoksessa aiemman materiaaliselosteen – ja valmis ilmastoselvitys esitetään viimeistään loppukatselmuksessa. Päästöjen lisäksi selvitykseen kirjataan ilmastohyödyt, kuten rakenteiden hiilivarasto ja uudelleenkäyttömahdollisuudet.

Mitkä ovat hiilijalanjäljen raja-arvot?

Vuonna 2026 voimassa olevat raja-arvot ovat rakennustyypeittäin:

• asuinkerrostalot ja rivitalot: 16,0 kgCO2e/(m²·a)
• toimistot ja terveysasemat: 20,0
• liike- ja kulttuurirakennukset: 22,0
• opetusrakennukset ja päiväkodit: 20,0
• sairaalat: 29,0

Ensimmäiset rajat ovat tarkoituksella maltillisia, ja valtaosa uudistuotannosta täyttää ne jo. Kiristyksiä on luvassa noin vuosina 2028–2029: esimerkiksi asuinkerrostalojen raja laskee tasolle 12–13, toimistojen 17:ään ja opetusrakennusten 16:een kgCO2e/(m²·a). Nyt niukasti rajan alittava ratkaisu voi olla muutaman vuoden päästä riittämätön – huomioi tämä pitkissä hankkeissa jo suunnitteluvaiheessa.

Miksi puurakennus on laskennassa vahvoilla?

Puu toimii hiilivarastona: yksi kuutiometri puuta sitoo noin 750 kiloa hiilidioksidia, sillä puun massasta noin puolet on hiiltä – vanhoissa teksteissä näkyvä "tonni kuutiolta" on pyöristys. Puurakenteiden valmistuksen päästöt ovat myös betonia ja terästä pienemmät, joten puu- ja hirsirakennus alittaa raja-arvot tyypillisesti helposti. Betonin ja teräksen valmistus tuottaa päästöt etupainotteisesti, kun taas puurakenne varastoi hiiltä koko käyttöikänsä.

Raportoitavat ilmastohyödyt ovat puurakentajalle konkreettinen etu: hiilivarasto ja rakenteiden uudelleenkäyttö lasketaan rakennuksen hyväksi. Hirsirunko on hyvä esimerkki – hirsikehikko voidaan purkaa ja pystyttää uudelleen, ja aiheesta on ympäristöministeriön oma selvitys. Laajemmin puun käytön lisäämisellä voitaisiin tutkimusarvioiden mukaan leikata rakennetun ympäristön vuosipäästöjä jopa 11 prosenttia.

Mitä sääntelystä on vielä tulossa?

EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallinen toimeenpano tuo elinkaaren päästöjen raportoinnin laajemmin uusiin rakennuksiin; luonnoksissa aikatauluna on 1.1.2028. Vaatimukset eivät ole vielä voimassa, joten seuraa tilannetta hankkeen aikataulun mukaan.

Mitä omakotirakentajan kannattaa tietää?

Vapautus koskee myös mökkejä ja muita vapaa-ajan asuntoja – mutta vain velvoitetta, ei rakennuksen todellisia päästöjä. Materiaalivalinnat ratkaisevat elinkaaripäästöistä ison osan jo suunnittelupöydällä, ja moni pientalorakentaja laskee hiilijalanjäljen vapaaehtoisesti myyntiä tai vertailua varten. Runkomateriaalin valinta on tässä suurin yksittäinen päätös.

Muistilista

• Tarkista, koskeeko velvoite hankettasi: rakennustyyppi ja pinta-ala ratkaisevat.
• Tilaa laskenta suunnittelijalta, joka käyttää ympäristöministeriön menetelmää ja co2data.fi-tietoja.
• Laadi rakennustuoteluettelo lupavaiheessa ja ilmastoselvitys valmiiksi loppukatselmukseen.
• Varaudu raja-arvojen kiristymiseen, jos hanke valmistuu lähellä vuosikymmenen loppua.
• Puu- tai hirsirunko helpottaa rajojen alittamista ja tuo raportoitavia ilmastohyötyjä.

• Ilmastoselvitys ja hiilijalanjäljen raja-arvot koskevat 1.1.2026 alkaen jätettyjä rakentamislupahakemuksia.
• Omakotitalot, alle 30 m²:n rakennukset ja korjaushankkeet on vapautettu velvoitteesta.
• Velvoite koskee mm. rivi- ja kerrostaloja, toimistoja sekä yli 1 000 m²:n halleja.
• Raja-arvot: esim. asuinkerros- ja rivitalot 16,0 kgCO2e/(m²·a) – rajat kiristyvät noin 2028–2029.
• Rakennustuoteluettelo laaditaan lupavaiheessa, valmis ilmastoselvitys esitetään loppukatselmuksessa.
• Kuutiometri puuta sitoo noin 750 kg hiilidioksidia – puurakennus alittaa rajat tyypillisesti helposti.